Mistähän tästä nyt aloittaisi

Kaikenmoista pitäisi tehdä, mutta mistä aloittaa?

Lippuja, lappuja, muistiinpanoja, kuvatiedostoja on kertynyt aika kasa. Kaikissa suunnitelmia, piirustuksia niin asetelmista kuin pöytäkartoistakin. Reseptejä, hääpäivän aikataulutusta, musiikkilistoja ja jne.
Visuaalisena ihmisenä aloitan yllätys koristeista! Värit on päätetty; musta ja punainen + metallinhohto (mutta onko se kulta/kupari vai hopea vai kaikkea sekaisin?!).

Itse kymmeniä hääpaikkoja koristelleena tiedän, että minua ahdistaa pöytäasetelmat. Meillä suomessa, kun on tapana laittaa  ne tuikut pöytään / antiikkikynttilät, kaitaliina ja tietyin välimatkoin matalat asetelmat. Siis periaatteena ihan nättiä, jos katsoo pöytiä. Usein juhlatilat ovat salimaisia ja korkeita, jolloin pelkkien pöytäkoristeiden kanssa sali jää tyngäksi. Meidän pitäisi täälläkin osata ottaa huomioon tilan korkeus. Tässä alla on esimerkiksi kauniita pöytiä, mutta kun kuvittelee ne  4 metriä korkeaan saliin työväen taikka seurantalolla niin tilan korkeus syö koristeet.

Usein kuulee pöytäasetelmien kanssa pähkäilevien suusta, että jos pöytäkoristelut ovat korkeat, niin vieraat eivät näe toisiaan pöydässä. En ole itse ihan samaa mieltä. Eihän kaikkien koristeiden tarvitse olla korkeita. Korkeiden asetelmien oikea korkeus on mielestäni sellainen, että katsotaan koristeiden alta. Tämä tuntuu monista hullulta ja meille pohjalaisille liian prameelta sekä kalliilta. Niin ei välttämättä aina ole. Luovuus on sallittua, ei kaikkeen tarvita aina mahdottimia määriä rahaa. Kun jaottelee pöydän koristuksist osan alemmas ja osan reippasti ylemmäs, tila näyttää jo ihan eriltä. Esimerkiksi näissä kuvissa on rytmitetty matalaa ja korkeaa koristetta.

Näissä alla olevista kuvista selviää mielestäni hyvin, ettei se raha aina ratkaise. Korkeita asetelmia erilaisian rakaisuin. Niin kuin näkyy ne voisivat olla kynttilöitä, oksia, lehtiä, yksittäisiä kukkia ihan mitä vain. Mistä itse tykkää ja mitä materiaalia on itsellä saatavilla.

Jos tekee eritasoon koristeita, lisänäyttävyyttä ja tilarakennetta vieläkin näyttävämmäksi saa tilan korkeutta madaltamalla. Kattoon sopiva määrä koristeita ja tila näyttää jo ihan eriltä. Kattoa ei kuitenkaan kannattaisi laittaa tukkoon eikä jättää liian tyhjäksi, jolloin taas saattaa siltä että jotain olisi pielessä.

Kattoakin voi madaltaa vaikkapa millä. Ebay on varmaan näissä asioissa kukkaron myötäinen ratkaisu, pompomeja, paperilyhtyjä, viirejä yms saa pilkka hintaan. Tieten itse tehden onnistuisi tottakai myös. Näissä katoissa on mielestäni sopivassa suhteessa koristeita:

Kirjoittelen seuraavaksi meidän koriste suunnitteluista sitten lähemmin. Tästä tuli näköjään jonkin moinen purkaus angstia ja tietoa kukkakauppiaan ja sisustussuunnittelijan näkökantilta. Jos joku tänne blogiin eksynyt haluaa vinkkiä asetelmien teosta taikka muuten kukkien asettelusta taikka kestävyydestä niin saapi kysyä, vastaan mielelläni. Varmaan kevään aikana saatan muutaman tutor-homman tehdäkin.

Pää täynnä myllerrystä

Tehtiin tuossa jonkin aikaa sitten alustavaa vieraslistaa, jotta näimme minkäköhän kokoista juhlapaikkaa tarvittaisiin. Hupsista heijaa! Väkeä on tulossa siis vaikka kuinka. Suvusta ja lähipiiristä koostuu jo jonkinmoinen joukko, mutta biker häihin kuuluu aina koko kerhon kutsuminen joten tumps ja porukan määrä nousi.Se ei sinänsä haittaa, koska kerhon väki on aika tiivistä ja mukavaa sakkia.

Näin ison porukan saaminen saman katon alle onkin sitten eri juttu. Niimpä viimeaikojen historiaan kuuluu kymmeniä puhelinsoittoja eri puolille. Ensin kun löydetään juhlapaikka niin ei saada kirkkoa taikka juhlapaikkaan ei mahdu yli 120hlö, saatika ole astioita ja jos on ovat kaikki eriparia ja vain noin 60 hlölle. Hinta oli myös iso ratkaiseva tekijä.
Paikaksi valikoitu seulonnan jälkeen Säijän monitoimitalo.
Ei se ehkä ihan ihanne ollut mutta; halpa ja kyläyhdistykseltä voi vuokrata astiat 120hlölle eikä paikassa ollut illalla aikarajaa. Koristeita paikka vaatii mutta pähkäilin, että 250m hallaharsoa ja teatterivaloilla tekee ihmeitä. Päänvaivaa aiheuttaa tuolit jotka ihan eri paria, joten jonkinmoiset tuolihuput on kehitettävä ja halavalla!
Jotain positiivistakin paikasta löytyy; keittiö on ihan jees, kynttilät sallittu, piha iso johon mahtuu telttoja, sali on iso ja ei rumimmasta päästä sekä takahuoneita löytyy kaksi jossa hienot tilat lapsille.

 Paikka, kun saatiin pähkäiltyä niin seuraava päänvaiva oli kirkko, missä on aikoja jäljellä heinäkuussa ennen klo:16 (muksuille olisi mennyt liian myöhäiseksi). Kirkkopuheluitakin kertyi jonkin verran ja saimme Vesilahden kirkosta ajan vihdoin varattua. Vihkiminen on jo klo:13 vähän saattaa tulla kiirus aamusta, mutta seniilit ja lapset jaksavat ainakin jonkun aikaa juhlia ennen nukkumaan menoa.

Värien valitsemisen vaikeus

    

Pinterest olisi kiellettävä kokonaan taikka ainakin minulta. Olen aina ajatellut, että jos häitä joskus meinataan juhlia niin kaikki olisi musta valkoista. Pinterestin syöveristä löytyi nyt niin herkullisia kuvia, että vaihtoehtoihin lisätään puna-musta ja koko musta. Taikka mennään musta puna valkosella, jossa valkoisen osuus todella pieni.

Meidän Isäntäkin oikein kunnostautui hääsuunnittelussa, oli varannut hääauton jo yhden tuttavan kautta. Nauratti vaan, että ehkä oltaisiin sittenkin aloitettu päivämäärästä ja juhlapaikasta. Muulla ei oikein kuulemma oo väliä, kunhan mun hääpuku ei ole musta. No, voihan prkl!!! Oisin oikeesti halunnut mustan puvun. En oikein viihdy valkoisen sävyissä ja ihokin on niin kalpea, että viiden metrin päähän loistaa kaikki verisuonet.

Kaikki kuvat: Pinterest

 

Jo on päätöksiä

Tässä on kohta 6-vuotta oltu yhdessä ja vatuloitu häiden kanssa. No, nyt ne on päätetty pitää. Aina on mietitty onko rahaa järjestää vai ei. No, nyt ei ainakaan olisi -mut järjestetään silti eli tarkan markan budjetilla mennään.

Onneksi olen morsmaikkujen kanssa hääräillyt kukkakaupassa työkseni ja suunnitellut koristeluita & kukkia sen verran, että ehkä se helpottaa. Ja tieten itse pystyn tekemään suuren osan koristeluista.

Olen aika tehokas suunnitelmien suhteen, joten aattelin et hyvin on aikaa ensi kesään tehdä kaiken moista. Hääblogeja lueskelin ja rupes iskeen paniikki, perhana muuthan on suunnitelleet häitään jo pari vuotta netissäkin. Tuntuu, että saisin vatsahaavan noin pitkästä ajasta, mulla iskis ressi samontein. Valitako parin vuoden ressi vai 8-9 kuukauden ressi.

Tarkoituksena on järjestää rennot ja mutkattomat biker-häät ilman turhia pönötyksiä. Joten suunnittelukin taitaa kulkea aika rennolla otteella. Eli tästä nyt sitten saattaakin tulla hetkeksi aikaa jonkin sortin hääjaarittelu juttutupa, mut palaan keväämmällä sitten ruotuun taas.

Kuvat: Pinterest

Mitenkäs tässä näin kävi?

Kova yritys oli pistää puutarha blogia pystyyn, mutta ketuikshan se sitten meni.

Kevät näytti niin lupaavalta, kun alkoi pikku hiljaa vihertämään. Sitten kaikki menikin löperiksi. Oma terveys otti taas takapakkia, kiitos tämän ihanan fibromyalgian ja läheiset alkoi sairastamaan urakalla. Kesä menikin sitten kokonaan Oulun suunnalla lapsuuden kodissa, paria vajaan viikon jaksoa lukuunottamatta. Pappani sairastui sen verran pahasti, että elokuun alusta järjesteltiin sitten jo vuorostaan hautajaisia.

Puutarha hommat jäi meidän isännän hommaksi ja ne rajoittui sitten ruohonleikkaukseen. Kotiin tullessani elokuussa, piha oli aivan kamala - ja on edelleen. Päätin, että olkoon. En ala ressaamaan, sitä kun on podettu koko kesä. Päätin vain keskittyä itsensä kuntoon saamiseen. Aloitetaan sitten ensi keväänä uudelleen, toivottavasti paremmin eväin.

Mutta tärkeintä on, että Pikku Neiti nautti koko kesän mummon ja papan jakamattomasta huomiosta sekä elukoiden kanssa touhuiluista.

Isompien ja pienempien hommia pihalla

Vihdoin ja viimein leikkuukamat löytyi ja omenapuu vanhus kyytiä, no kyytiä ja kyytiä.

Viime kesänä naapurin puoleinenhaara sai tarpeekseen ja luovutti. Kukkaa se jaksoi vielä vähän pukata, mutta kuivui kuivamistaan.
Joten pakkohan se oli pätkäistä. Joku fiksu on aikoinaan laittanut oksan tyveen muovimattoa pehmusteeksi ja rautalankaa tueksi.
Rautalankaa ja kettinkä puussa on reippaanlaisesti, suurin osa niistä onjäänyt kasvun jalkoihin ja muhivat nyt puun sisässä.



Toinen oksa jonka poistin oli suoraan puun vastakkaisella puolella. Se kasvoi todella jyrkässä kulmassa ja kokoa & painoa oli
sen verran, että oli vain ajan kysymys milloin se repeäisi. Näiden lisäksi poistelin muutamia vesivesoja sekä kuolleita.
Seuraavina vuosina on keskityttävä vesojen kasvuun ja muihin maltillisimpiin leikkauksiin vaikka latva huutaisikin leikkaajaa.
Toivon mukaan puu vähän edes elpyisi ja tekisi kasvua myös naapuriin päin.



Pihahommissa oli tietenkin mukana meidän Töppöskä, joka täytti pääsiäisen aikaan kokonaista kolme vuotta. Kovasti kuulemma auttoi iskäää puunkanto hommissa. Melkoinen kantaminen noissa märissä puissa pienelle ihmisille, onneksi hän suostui ottamaan sentään kärryt avuksi. Hauskaahan tätä puuhommaa oli seurata, varsinkin kun vähänväliä kuului että: "Huh, huh. mehutauko, kovaa hommaa."

Pientä ongelmaa Töppösellä pukkasi, kun halkoja ei ollutkaan kolmella jaollinen määrä. Onneksi ylimääräinen puu kuintenkin löysi paikkansa.
Voi sitä ylpeyttä ja intoa, kun kaikki oli valmista. Sain tietää salaisuudenkin; puista syntyi kesäksi kärpäsverkko.

        

Omenapuun leikkauksen suunnittelua ja vanhojen muistelua

Olemme muuttaneet tähän torppaan heinäkuussa 2014, piha oli melkoinen ja lehtokotiloiden määrä järkyttävä.
Ensimmäisen kesän ja syksyn aikana raivaisin tataria, jättiblasamia ja vanhoja puutarhajätteitä. Pihan perennat sai myös kyytiä, sillä varjolla että ne hävitin oikeastaan kokonaan pari  pionia sai jäädä. Muksujen kanssa kerättiin kilpaa kotiloita ja keiteltiin kotilosoppaa.

Aikaisin viime keväänä pusikot sai kyytiä olan takaa ja haravoitiin kunnolla kuopsuttamalla. Keräsin kotiloita jota tuli edelliskesän aherruksesta huolimatta ämpärälillinen. Puutarhajätettä tästä 750m2 tontilta tuli iso siirtolavallinen.

Omenapuu vanhus sai osansa harvennuksesta, mutta tätä harvennusta on vielä jatkettava ainakin parin vuoden ajan. Vuosi sitten keskityin kuolleiden ja hankaavien sekä liian suorassa kulmassa kasvavien oksien poistoon. Jos olisin ollut fiksu puutarhuri olisin tietenkin aloittanut latvuksen harventamisesta, mutta täysin hoitamattoman puun materiaalin määrä oli valtava ja käytettävissä olevin tikkaiden korkeus mitätön. Harventelin siis sieltä minne yletyin.

Omenapuu on erittäin huonossa kunnossa ja sitä on vuosien saatossa koitettu tukea mm. rautalangalla. Osa tukivirityksistä on jo poistettu ja loput lähtee tänä keväänä. Puun leikkaus oli tarkoitus suorittaa ennen pääsiäistä, mutta joku flunssakeuhkokuppa iski. Tänään aamupäivälla kävin puu parkaa katsastelemassa sillä silmällä, mutta mihin mun oksasaha on kadonnut talvenaikana?!

Omenapuun leikkausohjeita on lähes yhtä monta kuin leikkaajiakin, mutta jotain alla olevan tapaisia olen itse yrittänyt noudattaa. Toivottavasti tästä on apua jollekin:

- Älä hosu, tarkastele puuta ja mieti rauhassa mikä siinä on vikana, mikä on leikkaustarve. Jos kyseessä on vanha hoitamaton puu, jaksota leikkaukset 3-vuodelle. Jos puulla on tervejuuristo se selviää kyllä reippaammastakin leikkauksesta, mutta ongelmaksi pukkaa sen jälkeen ns. vesivesat eli paljon ohuita "haperoita" oksia joista pitkästä juoksussa ole miksikään. Tee hoitoleikkaus vuosittain tämän jälkeen:  vaurioituneet oksat ja vesivesat pois, typistä edellisen kesän kasvustoa kolmasosan verran ja harvenna latvusta tarvittaessa.

- Leikata voi periaatteessa aina, kun puu on lepotilassa. Pari-kolme senttiä paksummat oksat leikataan ennen huhtikuun puoliväliä (riippuen säästä) ja sitä pienempia risuja voi leikata siihen saakka, kun puu alkaa puskemaan vihreää.  Yli 2-3cm oksiin haavanhoitoainetta, sitä pienempiin sitä on turha tuhlata.

- Hyvä omenapuu on harva latvasta ja oksakulmat ovat laajat. Jyrkkäkulmaiset oksat repeävät helposti hedelmien ja lumen painosta. Liian tiheässä latvuksessa valo ei pääse läpi, kasvitaudit pääsevät jylläämään ja omenoiden muodostuminen on lähes olematonta.

-Aloita kuivaneista oksista ja latvuksen harventamisesta, näin näet paremmin alaoksien harventamisen tarpeen. Vaakatasossa / laajakulmaiset oksat saavat jäädä, keskity niistä suoraa ylöspäin kasvaviin. Karsi myös ohuita piiskamaisia oksia latvustosta.

-Älä jätä tappeja, mutta jätä ns. oksakaulus. Isot oksat kannattaa poistaa useammassa pätkässä jolloin ei tule repeamiä.

-Älä kylvä lannoitetta suurempina leikkaus vuosina se johtaa vain liian rehevään kasvuun.

Ja tärkeintähän tietenkin on, että nou panic! Mitä suuremmalla todennäköisyydellä puu ei vähän niin ja näin leikkauksella kuole. Vähän kerrallaan niin hyvä tulee.